The world becomes one: elokuuta 2012

Oon niin huono päivittämään, että ihan hävettää.. Mutta en oo tehny kesälomalla hirveesti mitään ihmeellistä, niin on tuntunu turhalta päivittää. ~~Ja kyllä otsikko on Herkuleksesta.~~

Tosiaan mulla on nyt siis kesäloma (enää pari päivää jäljellä) ja lähinnä koko loman oon chillannu kotona opiskellen japania ja nukkuen ihan liikaa. Mun päivät koostuu siitä, että herään "aamulla" ~~(12-2 oho)~~, käyn syömässä, meen lenkille okaasanin ja koirien kanssa, japanin opiskelua pari tuntia, telkan kattomista/lukemista/tyhmien videoiden kattomista youtubesta tms, autan tekee illallista, sitten syödään ja katotaan telkkaria pari tuntia, välillä lähen käymään vielä iltalenkillä, suihkuun ja sen jälkeen omaan huoneeseen nukkumaan. Saattaa kuulostaa tosi tylsältä ja pakko myöntää et sitä se välillä onki, mut tän kesäloman aikana oon lähentyny tosi paljon mun perheen kanssa.

Mun kesän ilmiselvät kohokohdat oli Nagoyassa käynti, ja Matsubara High Schoolin "Let's talk with exchange students" -tapahtuma. En kirjota nyt hirveen pitkästi näistä, koska mulla on kiire tekemään kesäloman läksyt loppuun, mutta mun on pakko päivittää nytte ettei tää taas veny miljoonan vuoden pituseks tauoks.

Toi Matsubara High Schoolin tapahtuma tuli mulle ihan yllätyksenä. Sain vaan yhtenä iltana host-äidiltä paperin jossa kerrottiin, että millassesta jutusta on kyse ja että missä mun pitää olla ja milloin. Se oli pikkusen hämmentävää ja pakko sanoo, että en ois aluks halunnu mennä, heh. Eli siis se oli lähinnä sellanen, että oli monta eri ryhmää ja sitten sun piti niissä ryhmissä kertoo itestäs ja omasta maastas ja sen sun ryhmän jäsenten piti kirjottaa niitä asioita muistiin isolle paperille ja myöhemmin lukee niitä siel edessä. Kerkesin olla kolmessa eri ryhmässä ja pakko sanoo, että sen ensimmäisen ryhmän jälkeen mietin, että miten selviin hengissä niistä muista. Mun ensimmäinen ryhmä oli sellanen, että kukaan ei puhunu englantia enkä mä tajunnu mitä ne yritti mulle selittää, joten meijän kommunikointi ei ollu hirveen hyvä. Mut toinen ja kolmas ryhmä oli aivan ihania! Tokassa oli neljä alle 7 vuotiasta pikkutyttöä, niitten äiti, joku toinen mun ikänen tyttö ja sit yks YFUn työntekijä. Ne pikkutytöt oli aivan ihania, ku ne kyseli mm että onko joulupukki oikee ja oonko ikinä tavannu sitä ♥ Kolmannessa ryhmässä oli sit pelkästään sen koulun oppilaita ja ne oli ihan älyttömän mukavia. Niitten kysymykset oli ihan erilaisia verrattuna mun kahteen aikasempaan ryhmään, koska nyt multa kysyttiin että mistä oon ostanu mun piilarit, minkä väriset silmät ja hiukset mul on oikeesti (tässä vaihees otin toisen piilarin pois ja näytin mun oikeen silmien värin :D), tykkäänkö animesta/mangasta, kuka on mun julkkisihastus jne. Mun kolmas ryhmä sitte kerto musta siellä edessä ja nauroin niille ihan liikaa ! Koska ne kertoo siellä ihan turhia juttuja, kuten että mulla on kännykässä Pocchaman kännykkäkoru ja että mulla on kummassakin korvassa 2 korvista.
Sen jälkeen tehtiin sitten ikebanaa (kukkien asettelua) ja siitä mun tuli jopa ihan kiva. Siinä vaiheessa ku meijän ois pitäny lähtee ni kaikki ryntäs pyytelemään multa puhelinnumeroa, e-mailia tai sitte ne halus ottaa yhteiskuvan.

Arvatkaa vaa onko toi enää hengis, oops

Nagoyassa kävin perheen kanssa viime viikolla. Tiistaina aikalailla kaikki junat Osakassa oli tunnin myöhässä, koska oli oluu hirvee ukkosmyrsky. Jouduttiin sit venaamaan meijän Shinkansenia tunti asemalla. Siel oli ihan pirun kuuma ja ihan liikaa ihmisiä = kaaos. Mutta kaikki oli hyvin, ku sain kahvia Starbucksista. Matka Nagoyaan kesti about tunnin ja kun päästiin sinne, ni oisin halunnu heti mennä jonnekki nukkumaan, koska en ollu sitä edeltävänä yönä nukkunu yhtään. Hengattii sit siinä Nagoyan keskustassa muutama tunti ja lähettiin kohti Inuyamaa, jossa meijän Ryokan sijaitsi. Ne maisemat siel oli UPEET ! Kun päästiin pikkusiskojen kans meijän huoneeseen ni mun oli tarkotus maata lattial ja kattoo telkkaa, mut mä sit nukahin vahingos ja heräsin parin tunnin pääst, ku Ayano tuli hakemaan mua syömään. Syönnin jälkeen lähettiin jollekkin ihme veneajelulle. Siitä mul ei oo mtn kerrottavaa, koska oli pimeetä eikä siel oikeesti nähny yhtää mihinkää... Sen jälkeen menin ensimmäistä kertaa onseniin ! Eihän täällä olla oltu ku vast about 5 kuukautta ja sain vihdoin aikaseks mennä sinne, hehe. Ja pakko sanoo, että oon aika ylpee itestäni, koska siis kävin siinä samal vaa'alla ja oon laihtunu täällä ollessani 10 kiloo ! :D Unbelievable !!

Kymmenen aikaan mentiin laulamaan karaokea ja hitto, että sen jälkee sattu kurkkuun ! Nukkumaan lähettiin joskus pikkusen keskiyön jälkeen, mikä ei ollu hyvä idea, koska mä en todellakaan pärjää 8 tunnin yöunilla ..

Seuraavana päivänä ei ollu mtn ihmeellistä, aamulla herättiin siis 8, syötiin aamupala ja ku muut meni käymää onsenissa ni mä menin omaan huoneeseen kattoo telkkaa ja pakkaamaan tavaroita. Puol 10 luovutettiin huone ja lähettiin ajamaan bussilla jonnekkin.. Mul ei ollu mitää hajua minne ollaan menossa, mut niinhän se on suurimman osan ajasta, jos ollaan jossain. Päädyttiin sit vaihteeks taas veneilemään ja se ei ollu hyvä idea, koska alko sataa ihan kaatamalla.. Selvittiin kummiski hengissä ja suht kuivina kiitos pressun joka vedettiin siihen meijän päitten päälle. Sen jälkeen otettiinki sit jo suunnaks Osaka. Kotiin päästyäni menin suoraa ottaa päikkärit, koska olin ihan liian väsyny !

Pari päivää sitte olin Saran kanssa Nambassa, mutta ei me siel kauaa viihdytty, koska alko sataa ihan kaatamalla eikä kummallakaan ollu sateenvarjoa, joten voitte vaan kuvitella miten märkiä me oltiin. Ehittii kummiski ottaa muutamat purikurat ennenku lähettiin takasin kotiin. Ei menny se päivä ihan suunnitelmien mukaan, mut sovittii et mennään joku päivä uudestaan silleen, että katotaan ettei sada.